Kalle Aaltonen

Kalle on paljasjalkainen toejokelainen, jonka elämä alkoi syksyllä 1985. Orastava miehenalkumme haaveili poikavuosinaan kirurgin ammatin lisäksi myös Queenin rumpalin pestistä. Valittuaan ammateista todennäköisimmän, Kalle ihastutti ja raivostutti vanhempiaan rumpujen ja pianon lisäksi myös saksofonilla ja balalaikalla.

Tästä soitinkirjosta ei kuitenkaan jäänyt käteen muuta kuin känsät ja paha mieli, jonka seurauksena musiikilliset aktiviteetit siirtyivät komeron ylähyllylle odottamaan parempaa huomista. Tämä uusi tuleminen tapahtui yläasteikäisen uhon ja metallimusiikin paritellessa pimeässä huoneessa peiton alla. Tuloksena oli palava halu soittaa kitaraa, syystä tai toisesta. Tuohon aikaan tärkeintä oli hieno kitara, nuottien määrä sekä Alexi Laihon matkiminen, tottakai!

Vuosien saatossa konservatorio, itseopiskelu, Synestesian hetkellinen telakalle pano sekä piipahdus valtion leirikeskuksessa kypsyttivät antisankariamme kukin tavallaan. Homman ytimenä ei vielä tänäkään päivänä ole tie tähtiin vaan, urheilumaailmaa mukaillen, pitkä matka ja hyvät eväät. Pehmeiden pakettien lisäksi Kalle toivoo joulupukilta terveitä elämäntapoja, maailmanrauhaa sekä loputonta ajanviettoa hyvän musiikin ja seuran parissa. Ystävämme on myöskin vähitellen alkanut ymmärtämään, että mitä enemmän osaa, sitä paremmin tietää ettei osaa yhtikäs mitään. Kuin myös että kaikki musiikki on hyvää, paitsi huono.